Konferenssi- ja seminaariraportit antavat hyvän tilaisuuden esitellä eri tieteenalojen ajankohtaista tutkimusta, uusia tutkimusnäkökulmia ja tutkimusverkostoja. Ensisijaisesti ei ole tavoiteltavaa raportoida kirjoittajan itsenänsä järjestämistä tilaisuuksista, mutta toimitus pidättää oikeuden päättää mahdollisista poikkeuksista esimerkiksi asian merkittävyyden, kiinnostavuuden tai ajankohtaisuuden myötä. Raporttiin voi myös sisällyttää havainnollistavia kuvia, joihin täytyy olla käyttö- ja julkaisuoikeus.
Raportti voidaan jäsentää esimerkiksi teemojen, puheenvuorojen tai workshoppien mukaan. Yksi mahdollinen etenemisjärjestys on seuraava:
Esittele aluksi mistä tapahtumassa oli kyse. Mikä oli teemana? Mikä verkosto toimi järjestäjänä? Kenelle ja mille tieteenaloille tapahtuma oli suunnattu? Miten isosta tapahtumasta oli kysymys? Kerro myös tärkeimmistä puheenvuoroista tai key note luennoista (tarvittaessa omassa alaluvussa).
Erittele tämän jälkeen tarkemmin tapahtuman sisältöä. Älä kuitenkaan referoi koko ohjelmaa, vaan käytä esimerkkeinä niiden työryhmien esityksiä, joita itse olit seuraamassa. Mikä oli työryhmän teemana? Mistä aiheista esitelmiä pidettiin? Minkälaisia tutkimusaiheita, lähdeaineistoja, käsitteitä, menetelmiä, teorioita tai tutkimussuuntauksia työryhmissä nousi esiin?
Tiivistä lopuksi, mitä oivalluksia tapahtuma antoi. Miten tapahtumassa käsiteltyjä asioita voisi hyödyntää omalla tutkimusalallasi?
Kirjoituksen suositeltava pituus on 800–1600 sanaa. Tekstin muotoilussa noudatetaan J@rgonian yleisiä kirjoitusohjeita. Muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Tekstin loppuun liitetään tieto kirjoittajasta, oppiaineesta sekä toimipaikasta.
Raportti otsikoidaan seuraavin tiedoin:
• Pääotsikko
• Raportti: Konferenssin nimi, paikka, päivämäärä.
• Kirjoittajan nimi
Esimerkki: Mitä on kulttuurihistoria ja miten sitä tehdään?
Raportti: V Premods-workshop, Turku 23.–25.9.2015.
Henna Karppinen-Kummunmäki