Tekstin muotoilu
Muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Tekstissä ei saa käyttää tavutusta eikä oikean reunan tasausta. Tekstissä ei saa käyttää muitakaan ylimääräisiä muotoiluja, kuten tabulaattoria, sivunumeroja tai tyylejä.
Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennyksiä käytetään ainoastaan sitaateissa, jolloin koko kappale sisennetään. Jos varsinaisessa tekstissä halutaan tehdä korostuksia, ne tehdään kursiivia käyttäen. Väliotsikoita ei numeroida.
Jos lähdeluettelossa on useita kirjoittajia samalla sukunimellä, tekstissä heihin on viitattava mainiten myös etunimen ensimmäinen kirjain, esimerkiksi Peltonen U. ja Peltonen M.
Tekstissä, lähdeviitteitä lukuun ottamatta, ei käytetä lyhenteitä, vaan lyhenteet on avattava. Esimerkiksi mm. kirjoitetaan muun muassa.
Kuviot ja taulukot
Kirjoittaja toimittaa julkaisuun liittyvät kuviot ja kuvat valmiina, tallennettuina omiksi tiedostoikseen. Tekstiin merkitään selvästi näkyviin niiden paikat.
• Esimerkki 1. (Tähän kuvio 1. Seppien lukumäärä Hollolassa 1810–1840.)
• Esimerkki 2. (Tähän kuva 1 tekstillä: Guadalupen alttari, México. Kuva: Matleena Jänis.)
Taulukoiden tulee olla teknisesti yksinkertaisesti toteutettuja.
Kuvien julkaisussa noudatetaan tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kuvien tekijöiltä on oltava lupa kuvien julkaisuun, samoin verkkosivujen ylläpitäjiltä kuvakaappausten (screenshot) julkaisuun.
Tekstissä olevat lähdeviitteet
Tekstissä käytetään tekstin sisäistä viittaustapaa. Lähdeviitteet sijoitetaan viittauksen perään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja viittauksen sivunumerot, esimerkiksi (Heikkinen 2014, 2–3).
Jos lähdeviite koskee vain yhtä edeltävää virkettä, lähdeviite liitetään suoraan virkkeen perään, jolloin piste tulee vasta viitteen ja sulkujen jälkeen (Heikkinen 2014, 2–3).
Jos lähde viittaa useampaan kuin yhteen virkkeeseen, se sijoitetaan pisteen jälkeen. Tällöin myös sulkeiden sisälle merkitään piste. (Heikkinen 2014, 2–3.)
Uusinta- ja näköispainokseen viitattaessa merkitään molemmat julkaisuvuodet, alkuperäinen julkaisuvuosi hakasuluissa. (Lévi-Strauss 2003 [1955], 35).
Loppuviitteet
Tekstissä ei saa käyttää alaviitteitä. Juoksevin numeroin merkityt loppuviitteet (esimerkiksi lisäykset ja kommentit) ovat mahdollisia. Ne merkitään tekstissä hakasulkeilla [1]. Loppuviitteet sijoitetaan artikkeliin varsinaisen tekstiosan jälkeen ennen lähdeluetteloa. Loppuviitteet kirjoitetaan normaalina tekstinä, ei tekstinkäsittelyohjelman loppuviitekomennolla.
Lähdeluettelo
Lähdeluettelo liitetään tekstin loppuun, loppuviitteiden jälkeen. Tutkimusaineistot ja kirjallisuus merkitään erikseen. Opinnäytetyöt ja muu julkaisematon kirjallisuus sisällytetään kirjallisuusluetteloon (tästä tarkemmat ohjeet jäljempänä).
Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Julkaisusarja. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
• Esimerkki: Ollila, Anne. 2010. Kirjoituksia kulttuurista, sukupuolesta ja historiasta. Historiallinen arkisto 132. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Jos lähdeluettelossa esiintyy useita saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, merkitään vuosiluvun jälkeen aakkosia tarpeen mukaan. Esimerkiksi 1995a, 1995b ja niin edelleen.
Jos tekijöitä on kaksi, heidän merkitään seuraavasti: Sukunimi, Etunimi & Etunimi Sukunimi. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
• Porter, Roy & Lesley Hall. 1995. The Facts of Life. The Creation of Sexual Knowledge in Britain 1650–1950. London: Yale University Press.
Jos tekijöitä on kolme tai useampia, heidät merkitään seuraavasti:
• Markkola, Pirjo, Hanna Snellman & Ann-Catrin Östman, toim. 2014. Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu? Historiallinen arkisto 142. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Toimitetun teoksen tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi [& Etunimi Sukunimi, mikäli toimittajia on useampia], toim. [tai julkaisun kielen mukaan ed., eds., red., hrsg.], julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
• Bremmer, Jan & Herman Roodenburg, eds. 1991. A Cultural History of Gesture. Cambridge: Polity Press.
Uusinta- ja näköispainoksista ilmoitetaan myös alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa.
• Esimerkki 1: Kircko-Laki ja Ordningi 1686. 1986 [1686]. Näköispainos ja uudelleen ladottu laitos vuoden 1686 kirkkolain suomennoksesta. Lahja-Irene Hellemaa, Anja Jussila & Martti Parvio toim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 444. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Esimerkki 2: Lévi-Strauss, Claude. 2003 [1955]. Tropiikin kasvot. Helsinki: Loki-kirjat.
Tieteellisessä aikakauslehdessä ilmestyneen artikkelin tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Julkaisun nimi (kursiivilla) vuosikerta, (lehden numero): artikkelin sivunumerot.
• Esimerkki 1: Malinen, Antti. 2007. Työmiesten ja perheenemäntien väsymyksestä käyty keskustelu 1920–1940-luvuilla. Historiallinen Aikakauskirja 105, 2: 180–190.
• Esimerkki 2: Mäkinen, Minna. 2008. Sense of Locality and Changing Municipal Boundaries – The Consolidation of the City of Jyväskylä and the Municipality of Säynätsalo as a Cultural Phenomenon. Ethnologia Fennica 35: 48–61.
Toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvästä artikkelista ilmoitetaan kirjoittajan ja artikkelin tiedot samalla tavalla kuin edellä. Artikkelin sivunumerot merkitään teosta koskevien tietojen perään. Teoksesta ilmoitetaan sen toimittajan etunimi ja sukunimi ja lopuksi kirjoituskokoelmaan (kokoelman nimi kursiivilla) liittyvät tiedot samalla tavalla kuin edellä.
• Nissi, Kaisa. 2014. Etnografisia reflektioita sairaanhoidon kentältä. Teoksessa Moniulotteinen etnografia, toim. Pilvi Hämeenaho & Eerika Koskinen-Koivisto, 333−361. Ethnos-toimite 17. Helsinki: Ethnos ry.
Sanomalehti- tai aikakauslehtiartikkeli merkitään lähdeluetteloon vastaavalla tavalla kuin toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvä artikkeli: Sukunimi, etunimi. Julkaisuvuosi. Kirjoituksen nimi. Julkaisun nimi ilmestymispäivä tai numero ja artikkelin sivunumerot.
• Esimerkki 1: Roiko-Jokela, Heikki. 2008. Tutkimus kertoo liikuntakulttuurin muutoksista. Hiidenkivi 15, 4: 17–19.
• Esimerkki 2: Niskanen, Annamari. 2003. Ikea + paavi = antiikki. Helsingin Sanomat NYT-liite 44/2003, 8.
Kirja-arvioiden kohdalla lähdeluettelossa mainitaan, että kyseessä on kirja-arvio ja mainitaan kyseisen kirjan nimi.
• Esimerkki: Kinnunen, Tiina. 2012. Thought-Provoking Reflections on History-in-Society. Kirja-arvio Jorma Kalelan teoksesta Making History. The Historian and Uses of the Past. Ethnologia Fennica 39, 126–128.
Painamattomista opinnäytetöistä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, vuosiluku ja opinnäytteen nimi (kursiivilla). Lisäksi mainitaan, että kyse on painamattomasta opinnäytetyöstä ja ilmoitetaan oppiaine, yliopisto ja laitos, jolle opinnäytetyö on tehty. Jos opinnäyte on saatavilla www-muodossa, ilmoitetaan URL/URN.
• Esimerkki: Impola, Petteri. 2015. ”Minä poltan hänet kautta seitsemäntuhannen perkeleen.” Taikuus, noituus ja kansanusko Ylä-Satakunnassa 1623–1750. Painamaton Suomen historian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201505191901 [Haettu 2.12.2016].
Konferenssi-esitelmistä ja vastaavista ilmoitetaan esitelmän pitäjän sukunimi, etunimi, vuosiluku, esitelmän otsikko (kursiivilla) sekä konferenssin tai vastaavan nimi, paikka ja ajankohta.
• Esimerkki: Haverinen, Anna. 2009. Internet-tutkimuksen etiikkaa. Nefa-Nordenin seminaari, 12.–13.2.2009, Jyväskylä.
Digitaalisten lähteiden viitetiedot merkitään lähdeluetteloon pääsääntöisesti samalla tavalla kuin painetun lähteen, mutta sähköisen lähteen viitteen on kerrottava myös lähteen mahdollisimman pysyvä osoite, joita ovat mm. DOI-, URL- ja URN-osoitteet ja Permalinkit, sekä tarvittaessa se kokonaisuus, jonka osasta lähteessä on kysymys. Lisäksi viitteestä tulee ilmetä versiotiedot eli se, milloin kirjoittaja on hakenut lähteen käyttöönsä.
Halutessaan, etenkin jos teksti sisältää paljon elektronisia lähteitä, voi ne sijoittaa tekstin lähde- tai kirjallisuusluettelossa omaksi kokonaisuudekseen “Digitaaliset lähteet”, “Elektroniset lähteet” tms. Vaihtoehtoisesti satunnaiset verkkolähteet voi merkitä normaalisti aakkostettuna yleiseen lähde- tai kirjallisuusluetteloon, mutta silloinkin tulee merkitä alla kerrotuin ohjein osoitteen pysyvä linkki sekä hakupäivämäärä. Sähköisesti luettavana lehtenä, ja koska yhä enemmän painettuja julkaisuja on tallennettu myös vapaasti verkossa luettavaan muotoon, J@rgonia suosii tyyliä, jossa lähde- ja kirjallisuusviitteiden perään ilmaistaan viittaus sähköiseen versioon, jos julkaisu on painetun version lisäksi saatavilla myös verkossa. Tämä edistää lukijan syventymistä aiheeseen sekä tieteellisen tiedon ja viittausverkostojen saavutettavuutta.
Soveltuvin osin voidaan noudattaa myös elektronisten lähteiden mahdollisia omia viittausohjeita, esimerkiksi matrikkeleihin, sanakirjoihin ja vastaaviin viitatessa.
Artikkeli verkkojulkaisussa:
• Mosko, Mark S. 2014. Malinowski magical puzzles. Towards a new theory of magic and procreation in Trobriand society. Hau: Journal of Ethnographic Theory 4, 1: 1−47. Edinburgh: University of Edinburgh, https://doi.org/10.14318/hau4.1.001 [Haettu 2.12.2016].
Blogikirjoitukseen, tiettyyn internetsivuun tai digiuutiseen viitatessa merkitään tekijän lisäksi blogitekstin, internetsivun tai uutisen nimi, ja sen jälkeen varsinaisen blogin, internetsivuston tai uutissivuston nimi (kursiivilla) sekä blogitekstin, internetsivun tai uutisen mahdollinen julkaisupäivämäärä.
• Aalto, Ilari. 2013. Hämeen viikingeistä. Mullan alta, julkaistu 4.6.2013, http://mullanalta.blogspot.fi/2013/06/hameen-viikingeista.html [Haettu 13.6.2017].
• Esipuhe. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/esipuhe/aluksi.php [Haettu 26.4.2022].
• Rakkaalla jatko-opiskelijalla on monta nimeä. Acatiimi, julkaistu 2017, https://arkisto.acatiimi.fi/6_2017/14.php [Haettu 26.4.2022].
Sivusto, artikkeli tai kirja, joka on julkaistu vain internetissä:
• Apo, Satu & Eeva-Liisa Kinnunen (toim.) Perinteentutkimuksen terminologia. 3. korjattu painos, https://www.helsinki.fi/fi/koulutusohjelmat/kulttuurien-tutkimuksen-kandiohjelma/perinteentutkimuksen-terminologia [Haettu 26.4.2022].
Digitaaliset sanakirjahaut:
• Tieteen termipankki. Hakusana ”Folkloristiikka: perinne”, https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:perinne [Haettu 13.4.2022].
• Tekstuaalitieteiden sanasto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hakusana “julkaisu”, http://tekstuaalitieteidensanasto.finlit.fi:8080/search, [Haettu 26.4.2022].
Viesti keskustelupalstalla tai postituslistalla:
• Onnela, Tapio. 2015. Euroopan kansallinen herääminen vai tarinan mureneminen? Agricola – Suomen humanistiverkko -keskustelupalsta, http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=6140 [Haettu 2.12.2016].