J@rgoniaan tarjottavat käsikirjoitukset toimitetaan päätoimittajalle rtf-, doc- tai docx-tiedostona. Käsikirjoitusten lähettämisen deadlinet ovat 15.1. kevään numeroon ja 1.8. syksyn numeroon. Käsikirjoituksen suosituspituus on lähdeluettelo mukaan lukien noin 40 000–50 000 merkkiä suomeksi tai noin 8000 sanaa englanniksi. Työtä säästyy, mikäli käsikirjoitus laaditaan kirjoitusohjeiden mukaan. Ohjeet ovat pienin muutoksin Chicago Manual of Stylen 15. painoksen mukaiset. Ohjeet koskevat artikkelin kirjoitusasua; artikkelin sisältöä ja rakennetta koskevia neuvoja voi katsoa esimerkiksi Merja Kinnusen ja Olli Löytyn toimittamasta teoksesta Tieteellinen kirjoittaminen (Vastapaino, 2002).
Seuraavassa ohjeita ja vinkkejä artikkelin viimeistelyyn:
Kirjoittajan affiliaatio liitetään kaikkiin lehdelle tarjottuihin käsikirjoituksiin ja yhteydenottoihin mukaan.
Käsikirjoituksen alkuun tulee kirjoittaa lyhyt abstrakti, 100–200 sanaa, jossa tiivistät artikkelin aiheen, tutkimustehtävän ja keskeiset tulokset. Kirjoittajan tulee lisätä abstraktin yhteyteen myös artikkelikäsikirjoitusta parhaiten kuvaavat avainsanat, niin suomeksi kuin englanniksi, DOAJ-käytäntöä varten ja tekstin löydettävyyden parantamiseksi. Avainsanoilla, maksimissaan 5–8 kappaletta, on hyvä olla vastaavuus Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa (YSA) ja niiden tulisi olla vakiintuneita termejä. Toimituskunta suosittelee myös suomenkieliseen artikkelikäsikirjoitukseen englanninkielisen abstraktin (kieli tarkistettu) liittämistä mukaan vaikuttavuuden maksimoimiseksi.
Artikkelin johdannossa tulee esitellä lyhyesti artikkelin aihe, tausta, aikaisemman tutkimuksen jättämä aukko sekä tutkimuksen tavoitteet. Johdannosta tulee käydä mahdollisimman hyvin ilmi, mitä artikkelissa tullaan tekemään. Tätä voi tukea kirjoittamalla auki, missä järjestyksessä aiheen käsittely etenee.
Kiinnitä erityistä huomiota tutkimustehtävän ja -kysymysten muotoiluun. Artikkelissa on oltava selkeästi muotoiltu tutkimusongelma, johon haetaan ratkaisua käsittelyluvuissa ja johon myös vastataan artikkelin päätännössä.
Esittele johdannon jälkeen artikkelin omaan tutkimusalaasi liittyvä teoreettinen viitekehys ja keskeiset käsitteet. Myös aiheen yhteiskunnallista taustaa on mahdollista avata tässä yhteydessä tarkemmin.
Aineisto ja menetelmät on hyvä esitellä omassa luvussaan, johon sisällytetään tarvittaessa myös tutkimuseettinen pohdinta aineiston keräämisestä, säilyttämisestä, anonymiteetin suojaamisesta ja tutkimuksen vaikutuksista tutkittaville ihmisille. Tarkista lopuksi, että olet rajannut artikkelissa käytettävien haastattelujen, tekstien, arkistolähteiden ynm. lukumäärän oikein ja että viittaat niihin leipätekstisi yhteydessä.
Johdannon ja tieteellisen kontekstin esittelyjen jälkeen on vuorossa artikkelin analyysiluvut, joiden suositeltava lukumäärä on 2–4 kappaletta. Tarkista, että analyysiluvut ovat tasapainoisia keskenään välttämällä liian pitkiä tai liian lyhyitä lukuja. Yhdistä tarvittaessa lukuja toisiinsa.
Voit edetä analyysiluvuissa aiheesta riippuen kronologisesti tai temaattisesti. Aineistositaatteja, kuviota, taulukoita tai kuvia voi, ja on suositeltavaa käyttää analyysin tukena. Tällöin ne on kuitenkin selitettävä leipätekstissä auki, jottei lukijalle jää epäselväksi, miten ne liittyvät käsiteltävään asiaan.
Kertaa vielä yhteenvetokappaleessa mitä artikkelissa tutkittiin ja minkälaisia tutkimustuloksia siitä selvisi. Älä kuitenkaan tuo enää uutta aineistoa tähän kappaleeseen. Voit myös ehdottaa lopuksi mahdollisia jatkotutkimusaiheita.
Tarkista vielä ennen artikkelin lähettämistä, että käsikirjoituksen punainen lanka on lukijan hahmotettavissa. Kirjoituksen tulee olla loogisesti etenevä kokonaisuus alusta loppuun. Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, miten eri käsittelyluvut liittyvät toisiinsa. Panosta siis artikkelin rakenteeseen sekä pää- ja väliotsikoihin.
Kiinnitä myös huomiota tieteelliseltä artikkelilta vaadittavaan ilmaisuun. Tutki, erittele ja analysoi aineiston avulla tutkimuskohdetta, älä pelkästään raportoi, esittele ja kuvaa aineistoa.
Lue tekstin muotoilua koskevat ohjeet huolella. Näin toimittajien ei tarvitse käyttää ylimääräistä aikaa teknisiin seikkoihin puuttumiseen ja näin artikkelin referee-prosessi pääsee käynnistymään nopeammin.
