J@rgonia vol. 22 nro 43 (1/2024)
Pääkirjoitus
Laajemmat taustajoukot julkaisemiseen
Petteri Impola & Liia-Maria Raippalinna
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244936
Artikkeli
Rauha Salam-Salmaoui, Rukhsana Ali, Shazrah Salam & Shajee Hassan
Abstract
This study examines the transformation of “Gandasa” a traditional Punjabi folklore, into its global cinematic adaptation, The Legend of Maula Jatt. Utilizing Blommaert’s sociolinguistic frameworks of scales and indexicality, the article examines how this local narrative is recontextualized within the global cinematic context, addressing the complexities of cultural preservation amidst globalization. The results reveal a nuanced balance between maintaining cultural authenticity and adapting to global audience expectations. Further, the findings highlight the dynamic interplay between local cultural characteristics and global cinematic influences, contributing significantly to the discourse on media’s role in shaping and negotiating cultural identities in a globalized world.
Keywords: scales & indexicality, globalization, folklore, cinematic adaptation, Pakistan
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244937
Kirja-arviot
Tiedonhistoria – yhdestä tiedosta moniin tietoihin
Eemeli Hakoköngäs
Arvio teoksista
Myllyntausta, Mikko, Annastiina Mäkilä, Johanna Skurnik & Veli Virmajoki (toim.). Tiedonhistoria. Vastapaino. 2023. 377 s. ISBN 9789523970328.
Burke, Peter. Tiedon sosiaalihistoria. Gutenbergistä Diderot’hon. (suom. Tatu Henttonen). Vastapaino. 2023. 319 s. ISBN 9789523970366.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244938
Amerikkakeskeinen esitys persoonallisuushäiriöiden historiasta
Markus Hulkko
Arvio teoksesta Horwitz, Allan V. Personality Disorders: A Short History of Narcissistic, Borderline, Antisocial, and Other Types. John Hopkins University Press. 2023. 240 s. ISBN 978-142-1446-10-3.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244939
Ville Häkkinen
Arvio teoksesta Hoyer, Katja. Muurin takana. Itä-Saksan historia 1949–90. Suomentanut Mari Janatuinen. Atena. 2023. 550 s. ISBN 978-951-1-42479-6.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244940
Kokoava teos suomalaisten vaietusta historiasta
Wiivi-Maria Jouttijärvi
Arvio teoksesta Reuter, Anni. Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. SKS-Kirjat. 2023. 397 s. ISBN 978-951-858-491-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244941
Ajankohtainen teos Venäjän sodasta Ukrainassa
Olli Kleemola
Arvio teoksesta Plokhy, Serhii. Historian paluu. Venäjän sota Ukrainassa. Docendo. 2024. 458 s. ISBN 9789523828148.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244942
Tiivis tietokirja rituaaleista
Tuomas Martikainen
Arvio teoksesta Haasio, Ari, Markku Mattila & Elisa Kannasto. Riitit ja rituaalit. Avain. 2024. 208 s. ISBN 978-952-304-494-4.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244943
Varhaisen kehitysyhteistyön kylmät realiteetit
Essi Lamberg
Arvio teoksesta Kuhanen, Jan, Kaisa Harju & Markku Hokkanen. Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys. Suomalaiset Apumaassa 1965–2000. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2023. 392 s. ISBN 978-951-858-614-5.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244944
Kotoisien käsitöiden historiaa. Langan matkaa kuiduista kutomakoneisiin
Kirsi Vertainen
Arvio teoksesta Alanko, Teija. Nokkosvillaa & värttinänkehriä. Tarina tekstiilikäsityön historiasta. Vastapaino. 2024. 197 s. ISBN 978-952-397-163-9.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244945
Historiografinen synteesi kansallisista varhaismodernin historian tulkinnoista
Mari Välimäki
Arvio teoksesta Miia Kuha & Petri Karonen (toim.). Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809. Shared Past, Different Interpretations. Routledge. 2024. 256 s. ISBN 978-1-03-211290-9.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406244946
***
J@rgonia vol. 21 nro 42 (2/2023)
Pääkirjoitus
Liia-Maria Raippalinna & Petteri Impola
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291588
Artikkelit
Iida Kalakoski & Riina Sirén
Abstrakti
Suomalaisissa hirsitaloissa rakennusten sisäseinät on ollut tapana verhota ja tiivistää savella, ja paperin yleistyttyä pinkopahvilla ja tapetilla tai esimerkiksi sanomalehtipaperilla. Nykyään monet kodinkorjaajat paljastavat kotiensa hirsipintoja paperointien alta luodakseen autenttista vanhan talon tunnelmaa. Paljastukseen sisältyy kuitenkin autenttisuuden paradoksi, sillä pintoja ei alun perin suunniteltu esille jätettäväksi, ja irti revittyjen pintamateriaalien myötä rakennus pikemminkin menettää aitoja historiallisia kerrostumiaan ja materiaalista todistusvoimaansa. Artikkelimme analysoi hirsiseinien paljastamiseen sisustuslehdissä liitettyjä autenttisuuden mielikuvia ja tarkastelee niitä suhteessa restaurointiteoriassa vakiintuneisiin käsityksiin autenttisuudesta. Kävimme läpi 97 kappaleen näytesarjan suomalaisia sisustuslehtiä vuosilta 2017–2023. Tarkastelimme ensinnäkin hirsiseinien esiintyvyyttä lehtien kuvituksissa sekä tapaa, jolla paljastettuja hirsiseiniä käsiteltiin artikkelien kuvissa ja teksteissä. Pohdimme erityisesti sitä, miten autenttisuuden paradoksi ilmenee sisustuslehtien tavassa käsitellä paljastettuja hirsiseiniä ja millaisena kodinkorjaamisen tai sisustamisen muotona hirsiseinien paljastaminen niissä näyttäytyy. Laajemmin ottaen tutkimus tarkastelee myös akateemisen restauroinnin teorian suhdetta kodinkorjaajien arkisiin käsityksiin autenttisuudesta ja sitä luovista ja vaalivista toimenpiteistä. Hirsiseinien esiin ottaminen on näennäisen marginaalinen ilmiö, mutta se muokkaa lukuisten toisintojen kautta ihmisten käsityksiä historiallisista rakennuksista, rakennustyypeistä ja niiden korjaamisesta.
Avainsanat: autenttisuus, hirsiseinä, kodinsisustus, sisustuslehdet, rakennusperintö, rakennusperinne, rakennussuojelu, hirsirakennus
Keywords: authenticity, timber wall, home decoration, home decoration magazines, architectural heritage, building tradition, building preservation, log house
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291589
Suolla marjastamisen muuttuva kulttuuriperintö
Marjukka Piirainen & Kirsi Laurén
Abstrakti
Artikkelin aiheena on suolla marjastamiseen liittyvä kulttuuriperintö ja siinä tapahtuneet muutokset. Upottavilla ja märillä soilla marjastaminen poikkeaa metsämarjojen poimimisesta. Marjojen löytäminen ja suolla selviäminen vaativat erityistä tietoa ja taitoa, joiden välittäminen sukupolvelta toiselle perheiden sisällä on vähentynyt kaupungistumisen myötä. Tutkimuksessa kysytäänkin: millainen on soilla marjastamiseen liittyvä kulttuuriperintö nykypäivänä ja millaista hyvinvointia se tuottaa? Suolta perinteisesti haettujen aineellisten hyödykkeiden, kuten marjojen, sienten ja riistan tavoittelun rinnalle on noussut yhä vahvemmin luonnon aineeton hyödyntäminen. Tämä näkyy myös marjastuskulttuurissa, jossa soilta poimitut lakat ja karpalot eivät enää välttämättä ole pääasiallinen syy suolle marjastamaan menemiselle. Suolta haetaan virkistystä ja luontoelämyksiä, jotka syntyvät ennen kaikkea marjastajan ja suon välisessä vuorovaikutuksessa. Marjastus tarjoaa henkilökohtaisen väylän moniaistiseen yhteyteen ei-inhimillisen suon kanssa, missä syntyy tunne yhteenkuuluvuudesta muuhun luontoon. Marjasaalis lisää hyvänolon tunnetta. Näitä hyvinvointiin kytkeytyviä ulottuvuuksia halutaan välittää marjastukseen kuuluvana arvokkaana kulttuuriperintönä myös tulevaisuuteen. Tutkimuksen aineistona hyödynnetään vuosina 2018–2022 marjastuskokemuksistaan kertoneiden suomalaisten suolla kulkijoiden kirjoituksia ja suullisia haastatteluja. Aineistoa analysoidaan temaattisen sisällönanalyysin keinoin kulttuuriperinnön ja hyvinvoinnin käsitteiden näkökulmista.
Avainsanat: marjastus, suot, kulttuuriperintö, luonnonperintö, hyvinvointi
Keywords: berry picking, mire, bog, cultural heritage, natural heritage, well-being
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291590
Kerrottu sairaus. Sepelvaltimotauti ja kokemukselliset sairauskertomukset
Iida Räty
Abstrakti
Artikkeli käsittelee sepelvaltimotaudin kokemuslähtöistä sairauskerrontaa vernakulaareista ja institutionaalisista mallikertomuksista muodostuvana vernakulaarina rekisterinä. Käytetty aineisto on koostettu Sydänpuhe-hankkeen vuosina 2020–2022 suoritettujen kirjoituspyynnön vastausten (22 kpl) ja haastatteluiden (4 henkilöä, 7 haastattelukertaa) muodostamasta kokonaisuudesta. Aineistossa kertojat esittävät tulkintoja sairaudestaan ja kuvaavat elämäänsä sairauden kanssa. Tavoitteenani on hahmottaa, millainen on sairauskerronnan vernakulaari rekisteri ja mitä ääniä näennäisesti kokemuslähtöisenä kerrontana toisinnetaan. Tarkastelen sairauden eri vaiheissa tuotettuja kertomuksia ja kysyn, miten kertominen muuttuu sairauden edetessä. Käsittelen alkuvaiheen kertomuksia kaaoskertomuksina, joissa tulkinnat sairaudesta ja sen kanssa elämisestä ovat vailla sairauskerronnalle tyypillistä muotoa. Osoitan myöhäisemmän vaiheen kertojien sulauttavan kokemuksensa mallikertomuksiin narratiivisen antautumisen kautta. Narratiivisella antautumisella viittaan Arthur W. Frankin (2013[1995]) määritelmään kerronnan muuntumisesta kokemuslähtöisestä lääketieteellisen narratiivin ja määrittelyn alaiseksi. Artikkeli osoittaa, kuinka kokemuslähtöiset kertomukset nivoutuvat osaksi kulttuurisia ja sosiaalisia kerronnan konventioita ja kuinka näennäisesti kokemuslähtöiset kertomukset lainaavat niin institutionaalisia kuin vernakulaareja mallikertomuksia.
Avainsanat: sepelvaltimotauti, kokemuskerronta, sairauskerronta, narratiivinen antautuminen, vernakulaari mallikertomus, institutionaalinen mallikertomus, vernakulaari rekisteri
Keywords: coronary artery disease, personal experience narrative, illness narrative, narrative surrender, vernacular master narrative, institutional master narrative, vernacular register
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291591
Tytti Steel, Timo Suutari & Merja Lähdesmäki
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan virikehaastattelua laadullisen tutkimuksen menetelmänä. Analyysin kohteena on esimerkkitutkimus, jonka aineisto on tuotettu käyttämällä virikehaastattelumenetelmää. Analysoitavan tutkimuksen aiheena oli ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaaminen maaseudun pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Erityinen kiinnostuksemme kohdistuu virikehaastattelumenetelmän käytettävyyteen, jota tarkastellaan tekstin, vuorovaikutuksen ja kontekstin muodostaman kentän avulla. Teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Norman Fairclough’n (1989 & 1992) diskurssiteorian jäsennystä, jonka avulla analysoidaan virikehaastattelun synnyttämää tekstiä peilaten haastattelutilanteen vuorovaikutukseen ja tutkimusilmiön sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Tulosten mukaan virikehaastattelu menetelmänä nivoo tutkimusaihetta ympäröivän kontekstin sekä itse haastattelutilanteen vuorovaikutuksen yhteen siten, että se mahdollistaa tutkijan ja tutkittavan positioiden rajojen venyttämisen ja ylittämisen. Silti joissakin tilanteissa virikkeiden käyttö voi myös vahvistaa ei-toivottuja valtapositioita haastattelussa.
Avainsanat: virikehaastattelu, elisitaatiohaastattelu, haastattelututkimus, yritykset, maaseutu, työllistyminen, maahanmuutto
Keywords: elicitation interview, employment, migration, research interview, rural areas, rural enterprises
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291592
Paikkatietoa ja muistitietoa yhdistämässä. Porin Pihlavan muistin paikkoja
Katrina Virtanen
Abstrakti
Yhdistämällä muisti- ja paikkatietoa voidaan tunnistaa ja vahvistaa tutkimuskohteena olevan alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien yhteisöllisiä merkityksenantoja. Tarkastelen Porin Pihlavan muistin paikkoja ja niihin kiinnittyviä muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia 1960–1990-luvuilta. Tutkimukseni yhdistää digitaalista kirjallista muistitietoa ja paikkatietotutkimusta sekä tarkastelee yhdistämisen mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Tarkastelen sitä, miten paikkatieto soveltuu muistitietotutkimukseen. Lisäksi analysoin aineistostani, mitä paikkatiedon avulla saadaan selville Pihlavan muistin paikoista sekä minkälaisia muistoja ja kokemuksia niihin liitetään. Menetelminä käytän lähilukua sekä kokemuksellista ja historiallista paikkatietoa. Äänen saavat asukkaat, jotka kertovat lähiöistyneen Pihlavan muistin paikkojen merkityksistä itselleen ja yhteisöilleen. Paikkatietotutkimuksessa on menossa tilallinen ja emotionaalinen käänne, ja siksi se on uutta ja kiinnostavaa. Artikkelin tavoitteena on tämän monialaisen tutkimussuuntauksen metodologinen ja käsitteellinen jäsentäminen. Tutkimusaineistossa nousi esille Pihlavan kerrostaloalueet sekä jokisuistossa sijaitseva Halssin historiallinen asuinalue ja Viinahaminan lehtometsäinen ulkoilualue, joihin liittyi sekä henkilökohtaisia että kollektiivisia kokemuksia. Muistitietoa ja kokemuksellista ja historiallista paikkatietoa yhdistämällä oli mahdollista tutkia paikkoihin kiinnittyviä muistoja, kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia. Artikkelini osoittaa menetelmän mahdollisuuksia ja ongelmakohtia sekä täydentää Pihlavan paikallishistoriaa.
Avainsanat: kokemuksellinen paikkatieto, historiallinen paikkatieto, muistitieto, maisemantutkimus, maisemarakenne, tunnekartta, Pihlavan paikallishistoria, Porin historia
Keywords: experiential gis, historical gis, oral history, landscape studies, landscape structure, emotional mapping, local history of Pihlava, history of Pori
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291593
Lectio praecursoriat
Markku Hänninen
Lectio praecursoria 13.10.2023
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291594
Itsensäkehittämisoikeus kertoo matkalaukkulapsen ja tulitikkutytön tarinaa
Iina Järvinen
Lectio praecursoria 1.9.2023
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291595
Valtakunnallinen kanssakäyminen 1700-luvun ruotsalaisissa sanomalehdissä
Kaisa Kyläkoski
Lectio praecursoria 18.11.2023
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291596
Constructing gender identities multimodally: young, middle-class Pakistanis on Facebook
Rauha Salam-Salmaoui
Lectio praecursoria 21.6.2022
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291597
Kirja-arviot
Inkeri Hakamies
Arvio teoksesta Vehkalahti, Kaisa, Essi Jouhki, Sanna Lipkin, Johanna Sitomaniemi-San & Tiina Kuokkanen toim. Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen. Monitieteisiä näkökulmia ja menetelmiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2022. 511 s. ISBN 978-951-858-590-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291598
Kylmä sota sosiaalisena mekanismina Suomessa
Tommi Hämäläinen
Arvio teoksesta Holmila, Antero. Suomalaisten kylmä sota. Atena. 2023. 336 s. ISBN 978-951-1-42416-1.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291599
Kulttuurihistoria kertoo sivuutettuja tarinoita
Iida Kalakoski
Arvio teoksesta Mähkä, Rami, Marika Ahonen, Niko Heikkilä, Sakari Ollitervo & Marika Räsänen toim. Kulttuurihistorian tutkimus. Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan. Kulttuurihistorian seura. 2022. 568 s. ISBN 978-952-68776-8-6.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291600
Onnistunut synteesi Suomen ruotsalaisen historian pitkästä linjasta
Petri Karonen
Arvio teoksesta Hårdstedt, Martin. Finlands svenska historia. Svenska litteratursällskapet i Finland, Natur & Kultur. 2023. 359 s. ISBN 978-951-583-577-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291601
Turun köyhät 1800-luvulta nykypäivään
Heikki Kämäräinen
Arvio teoksesta Kallio, Johanna & Kirsi Vainio-Korhonen toim. Turun köyhät kasvot. Huono-osaiset perheet ja lapset 1800- ja 2000-luvulla. Turun Historiallinen Yhdistys. 2022. 227 s. ISBN 978-952-7045-12-1.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291602
Tarpeellinen menetelmäkirja kulttuurien tutkimukseen ja muihin ihmistieteisiin
Tiina Käpylä
Arvio teoksesta Fingerroos, Outi, Konsta Kajander & Tiina-Riitta Lappi toim. Kulttuurien tutkimuksen menetelmät. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2022. 429 s. ISBN 978-951-858-571-1.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291603
Kulttuurihistoriallisten arkistoaineistojen elinkaarta läpivalaisemassa
Lauri Partanen
Arvio teoksesta Hupaniittu, Outi & Ulla-Maija Peltonen toim. Arkistot ja kulttuuriperintö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2021. 263 s. ISBN 978-951-858-282-6.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291604
Tasavallan synnyttäjät, parlamentarismin pioneerit
Tuija Parvikko
Arvio teoksista
Hentilä, Marjaliisa & Seppo Hentilä. Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925. Siltala. 2022. 512 s. ISBN 978-952-234-980-4.
Laukka, Petri. K. J. Ståhlbergin armoton matka. Into. 2022. 271 s. ISBN 978-952-351-933-6.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291605
Uudistuvan teollisuuden potentiaalisesta lippulaivasta pannukakuksi
Mikko Tamminen
Arvio teoksesta Nevalainen, Pasi. Epäonnistumisen anatomia. Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976-1980. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2022. 403 s. ISBN 978-951-858-565-0.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291606
Kiusa se on pienikin kiusa: kuinka venäläistämistoimia vastustettiin Suomessa?
Anna-Kaisa Ylikotila
Arvio teoksesta Hänninen, Reetta. Kapinaa ja kiusantekoa – Venäjän sortokoneiston vastustus Suomessa. Otava. 2023. 191 s. ISBN 978-951-1-45996-5.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401291607
***
J@rgonia vol. 21 nro 41 (1/2023)
Pääkirjoitus
Petteri Impola & Liia-Maria Raippalinna
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284163
Artikkelit
Panteonisaation historiakäyttö – Suomalaisen Tiedeakatemian muistopuheet vuosina 1910–1957
Anssi Halmesvirta
Abstrakti
Tässä artikkelissa analysoidaan Suomalaisessa Tiedeakatemiassa vuosina 1910–1957 edesmenneille tiedemiehille pidettyjä muistopuheita niiden historiakäytön kannalta. Lähestymistapana on bourdieulainen kulttuurisen reproduktion näyttökulma eli miten muistopuheet uusintavat akateemisen muisto- ja historiakulttuurin keskeisiä aatteita ja ajattelutapoja (habitusta) siirtäen ne jatkumona eteenpäin seuraaville sukupolville. Keskeinen analyysin käsite on panteonisaatio eli muistettujen, suurten tiedemiesten kohottaminen tavallisen kansan yläpuolelle, esimerkkiyksilöiksi tuleville polville. Tällaisella muistelulla on merkittävä historiakäyttönsä, kun megasubjekti kansakunnan – isänmaaksi projisoituna – kollektiivista historiatietoisuutta ja muistia halutaan pitää yllä sen etua ajaneiden, esikuvallisten henkilöiden muistoa kunnioittamalla ja erityisesti heidän positiivisia luonteenpiirteitään esittämällä (representaatio).
Avainsanat: muistopuheakti, panteonisaatio, kulttuurinen uusintaminen, historiakäyttö, Suomalainen Tiedeakatemia, tiedemies
Keywords: commemorative speech act, pantheonization, cultural reproduction, use of history, Finnish Academy of Science and Letters, Academia Scientiarum Fennica, scientist, scholar
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284164
Ämmät isosuut: Pohjois-Amerikan suomalaisen työväenliikkeen naiskuva 1900-luvun alussa
Tanja Juuri
Abstrakti
Käsittelen artikkelissa 1900-luvun alun Pohjois-Amerikan suomalaisen työväenliikkeen tuottamaa naiskuvaa keskittyen erityisesti kanadansuomalaiseen näkökulmaan. Käyttämäni lähdeaineisto painottuu pilalehtiin, kaunokirjallisuuteen ja kupletteihin, jotka ovat joko miesten kirjoittamia tai toimittamia, ja joiden pääasiallinen yleisökin on ollut miehinen. Työväenliikkeen on katsottu olleen sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä, mutta silti se on osaltaan tuottanut ja jatkanut olemassa olevia ongelmallisia mielikuvia naissukupuolesta. Naisten tahdottiin osallistuvan työväenliikkeen toimintaan, mutta samalla heitä vähäteltiin ja vaiennettiin. Syvennyn siirtolaisena eläneen työläisnaisen osallisuuden realiteetteihin, sukupuolten välillä koettuun konfliktiin sekä miehisen naurun tuottamaan eräänlaiseksi pilakuvaksi muodostuneeseen representaatioon naissukupuolesta.
Avainsanat: 1900-luvun alku, työväenliike, Pohjois-Amerikan suomalaisuus, sukupuoli, naisen asema, toiseuttaminen, pilalehdet, työväen huumori, maskuliinisuus
Keywords: early 20th century, labour movement, Finnish Americans, gender, woman’s position, othering, humour magazines, masculinity
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284165
Miltä kalju(us) tuntuu? – Hiuksettomien naisten keholliset aistikokemukset kaljuudesta
Johanna Latva
Abstrakti
Tässä artikkelissa tutkin hiuksettomien naisten tuntoaistimuksia. Selvitän, millaisia aistikokemuksia kaljuus kehollisena – käsin kosketeltavana asiana hiuksettomuuden kokeneissa naisissa aiheuttaa. Kysyn, miten naiset kuvailevat hiuksettomuutta ruumiillisena kokemuksena ja miten se tulee ilmi naisten arjessa. Miten hiuksettomuus eroaa hiuksellisuudesta? Artikkelini laajentaa aikaisempaa tutkimusta naisten hiuksettomuudesta tuomalla esiin kehollisuuden ja aistien kulttuurisen merkityksen. Samalla se monipuolistaa etnologiassa tehtävää aistitutkimusta. Aineistonani on SKS:n Kaljut naiset -keruun 45 kirjoitusta, joissa käsitellään kaljuutta tuntoaistin kautta koettuna. Naisten kokemukset hiuksettomuuden kehollisuudesta olen teemoitellut neljäksi kokonaisuudeksi, jotka ovat 1) hiuksettomuuden aiheuttama lämpötilanvaihteluiden kokeminen, 2) peruukin aiheuttamat tuntoaistimukset, 3) kaljuuden tunto: kadonneet ja löytyneet aistikokemukset sekä 4) kaljun tuntu ja halu koskettaa. Analysoin aineistoani teemoittelun ja lähiluvun keinoin. Aistikokemukset ja niihin reagointi kirjoituksissa vaihtelee, mutta niistä löytyy monia yhteisiä piirteitä. Esimerkiksi hiuksettomana lämpötilan vaihtelut tuntuvat herkästi, peruukki saattaa rajoittaa vapaa-ajan harrastuksia ja kalju pää innostaa muita koskemaan sitä. Tutkimukseni osoittaa, ettei hiuksettomuus ole vain esteettistä, vaan naisten kokemat keholliset aistikokemukset vaikuttavat heidän arkeensa. Tutkimukseni antaa niin kaljuuden kokeville naisille kuin muillekin keinon ymmärtää kehollisuus ja aistit osana hiuksettomien naisten elämää.
Avainsanat: naisten kaljuus, aistit, arki, tuntoaisti, teemakirjoitukset, kehollisuus, sukupuoli
Keywords: Women´s baldness, senses, everyday life, tactile sense, theme writings, embodiment, gender
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284166
Kielikysymyksiä ja urkintaa – Sortavalan seminaari venäläistämistoimien kohteena
Anna-Kaisa Ylikotila
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan Sortavalan seminaarin toimintaan Suomen ollessa venäläisen vallan alla vuosina 1880–1917. Erityisesti työssä keskitytään venäläistämiskausien aikaan eli vuosiin 1899–1905 ja 1908–1917 ja siihen, miten ne vaikuttivat seminaarin toimintaan. Artikkeli selvittää, oliko Venäjän luomaa uhkaa havaittavissa Sortavalan seminaarin arjessa ja missä määrin se käytännössä näkyi. Tähän etsitään vastausta kysymällä, kuinka usein Venäjään liittyviä asioita käsiteltiin opettajakokouksissa ja kärjistyivätkö mahdolliset ongelmat nimenomaan venäläistämiskausien aikaan. Lisäksi selvitetään, miten Venäjän mahdolliseen uhkaan käytännössä suhtauduttiin seminaarin opettajien ja oppilaiden keskuudessa. Lähteinä käytetään Sortavalan seminaarin alkuperäisaineistoa, joka on kerätty käyttäen seminaarin opettajakunnan pöytäkirjoja sekä seminaarin matrikkeleita. Lisäksi täydentävänä aineistona hyödynnetään viranomaislähteitä kuten kenraalikuvernöörin asiakirjoja niiden käsitellessä Sortavalan seminaariin liittyviä asioita. Menetelmällisesti tutkimuksessa käytetään teemoittelua, jonka avulla aineisto on jäsennelty ja jonka pohjalta siitä on muodostettu aihekokonaisuuksia. Aineiston pohjalta muodostetut teemat ohjaavat artikkelin rakennetta eli yksi teema muodostaa aina tietyn alaluvun. Työn teoreettisessa keskiössä on nationalismi, jolla tarkoitetaan suomalaissivistyneistön kansallisromanttista käsitystä isänmaahan identifioitumisesta. Nationalistinen käsitys isänmaasta ohjasi myös koulutuksen arvomaailmaa 1800-luvulta lähtien. Artikkelissa osoitetaan, kuinka merkittävästi venäläistämiskaudet vaikuttivat Sortavalan seminaariin sekä toisaalta sen, kuinka seminaarissa pyrittiin erilaisin keinoin torjumaan venäläistämistoimet.
Avainsanat: Suomen historia, poliittinen historia, koulutuksen historia, opettajankoulutus, venäläistämiskaudet, Suomen itsenäistyminen, nationalismi, geopolitiikka
Keywords: Finnish history, political history, history of education, teacher education, russification, Finnish declaration of independence, nationalism, geopolitics
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284168
Puheenvuoro
Älä tuhlaa hyvää kriisiä: kriisien historiasta opittua ja unohdettua
Antero Holmila
Puheenvuoro – perustuu professorin juhlaluentoon Jyväskylän yliopistossa 3.5.2023.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284169
Lectio praecursoriat
Minä ja sinä. Kulttuuriset mallit suomalaisessa nettideittailussa
Anne Holappa
Lectio praecursoria 19.5.2023.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284170
Rakennussuojelu säilyttää rakennuksiin sitoutuneita arvoja ja resursseja
Iida Kalakoski
Lectio praecursoria 12.5.2023.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284171
Syväluotaus
Kaksi kirjaa piispa Henrikin surmasta ja surmaajasta sekä objektiivisesta tieteestä
Pertti Anttonen
Syväluotaus teoksista
Heikkilä, Tuomas. Lalli. Kansallismurhaajan muotokuva. Tammi. 2022. 224 s. ISBN 978-952-04-4544-7.
Heikkilä, Mikko K. Heinien herrat. Suomen historian pisin perinne. Warelia. 2022. 307 s. ISBN 978-952-387-027-7.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284172
Kirja-arviot
Yksilöt ja perheet yhteiskunnallisen murroksen pyörteissä pitkällä 1800-luvulla
Piia Einonen
Arvio teoksesta Annola, Johanna. Säädyttömät: Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla. Vastapaino. 2022. 367 s. ISBN-978-951-768-983-0.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284173
Zachris Haaparinne
Arvio teoksesta Danielsbacka, Mirkka, Matti O. Hannikainen & Tuomas Tepora toim. Avaimia menneisyyteen. Opas historiantutkimuksen menetelmiin. Gaudeamus. 2022. 376 s. ISBN 978-952-345-153-7.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284174
Kekkosen Suomi lännen vaikuttamisoperaatioiden kohteena
Tommi Hämäläinen
Arvio teoksesta Virta, Mikko. Operaatio Kekkonen. Lännen agentit Tamminiemen sisäpiirissä. Otava. 2022. 574 s. ISBN 978-951-1-42805-3.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284175
Uusia moniäänisiä näkökulmia mielisairaaloihin
Wiivi-Maria Jouttijärvi
Arvio teoksesta Jäntti, Saara, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli & Anu Rissanen toim. Kokemuksia mielisairaalasta – Muistoihin kaivertuneet tilat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2022. 412 s. ISBN 978-951-858-562-9.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284176
Ruotsin suurvalta-ajan kertauskirja
Petri Karonen
Arvio teoksesta Harrison, Dick. Sveriges stormaktstid. Historiska Media. 2021. 448 s. ISBN-978-917-789-624-1.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284177
Huonoista teorioista hyvään metodologiaan: tarkoitushakuisen historiantutkimuksen vaarat
Joel Nyman
Arvio teoksesta Helo, Ari. History, Politics, and the American Past: Essays on Methodology. Routledge. 2020. 156 s. ISBN 978-0-367-86244-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284178
Tia Svanberg
Arvio teoksesta McCarthy, Harry R. Boy Actors in Early Modern England. Skill and Stagecraft in the Theatre. Cambridge University Press. 2022. 207 s. ISBN 978-100-909-895-3.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284179
***
J@rgonia, vol. 20 nro 40 (2/2022)
Pääkirjoitus
Julkaisemista ja tiedepolitiikkaa
Petteri Impola & Liia-Maria Raippalinna
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131712
Artikkelit
Päivi Leinonen
Abstrakti
Artikkeli käsittelee taidelähtöisen metodin, valokuvahaastattelun, käyttöä arjen ympäristöön kohdistuvassa tutkimuksessa. Teksti liittyy väitöskirjatutkimukseeni, jossa tutkin lähiömaiseman esteettistä kokemista valokuvan avulla. Tutkimuksessani arjen ympäristöä edustavat kaksi 1960–70-lukujen taitteen kerrostalolähiötä. Intressini kohdistuu tietyntyyppiseen maisemaan, eikä varsinaisesti yksittäisiin alueisiin. Tutkimuksen aineistona on valokuvakurssilaisten ottamia valokuvia sekä kuviin liittyvät haastattelut, joissa keskusteltiin valokuvista ja aiheesta yleisemminkin samalla valokuvia katsellen. Artikkelissa tutkin keräämäni aineiston avulla taidelähtöisen menetelmän käyttöä arkisen asuinympäristön tutkimuksessa. Kysyn, millaisia erityispiirteitä valokuvaan tutkimusaineistona liittyy ja millaisia elementtejä valokuvaaminen toimintana tuo aineistoon. Aineistoni osoittaa, että valokuvauksen harrastaja herkistyy visuaalisille ärsykkeille ja löytää kiinnostavia havaintoja ympäristöstä helposti. Viidentoista kuvaajan joukossa esiintyi erilaisia tapoja ja motiiveja kuvaamiselle; osa keskittyi enemmän tarinankerrontaan ja hetken tunnelmiin, kun toisille kuvien visuaalinen muoto oli tärkeämpää. Aineistoni on kerätty vierailijoiden näkökulmasta. Esitän, että vierailijan tuore näkemys voi herkistää monipuoliselle ympäristön havainnoinnille, joka sisältää arvostavaa ja ymmärtävää pohdintaa pintapuolisen tarkastelun ohella. Esitän maiseman herättäneen valokuvaajissa tunne-elämyksiä, kuten esimerkiksi turvallisuus, rauhallisuus, surullisuus ja haikeus. Taidelähtöinen tutkimus edistää ympäristön esteettisten ominaisuuksien havaitsemista ja samalla mielikuvien ja ennakkokäsitysten purkamista.
Avainsanat: etnografia, lähiöt, rakennettu ympäristö, valokuvaus, visuaalinen ympäristö, ympäristöestetiikka
Keywords: ethnography, suburban areas, built environment, photography, visual environment, urban aesthetics
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131713
Mari Säisä
Abstrakti
Artikkelissani tutkin Turun yliopiston 2010-luvun osakuntayhteisöjen luonnetta. Kysyn, miten osakunnan jäsenet kokevat osakunnan merkityksen ja siihen kuulumisen? Artikkeli perustuu etnografiseen kenttätyöhön Turun yliopiston osakunnissa vuosina 2015–2017. Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista ja osakunta-aktiivien haastatteluista (22 kpl). Tarkastelen yhteisöön kuulumista Heikki Lehtosen empiirisen yhteisökäsitteen kautta. Analyysissa aineistosta nousi esiin neljä osakuntien päävetotekijää: maakunta-aate, perinteet, sosiaalinen aspekti sekä tapahtumien järjestäminen. Perinteet ja maakunta-aate toimivat lähinnä yhteisöllisyyttä luovana ja osakunnan jäseniä yhteen sitovana voimana. Niitä tärkeämpänä haastateltavat näkivät osakuntien sosiaalisen aspektin. Osakunnista on alkanut tulla tutkimuksia vasta viime vuosina, esimerkiksi Helsingin yliopiston osakuntien historiasta ja Ostrobotnia-talosta, mutta etnografiselle tutkimukselle osakunnan merkityksestä osakuntalaiselle on tarvetta, sillä tutkimus tarjoaa kurkistusikkunan järjestötoimintaan sitoutuneen nuoren aikuisen toiminnan motiiveihin.
Avainsanat: yhteisöt, yhteisöllisyys, osakunnat, järjestöt, opiskelijajärjestöt, 2010-luku
Keywords: communities, societies, communality, university students’ association, organizations, student societies, 2010s
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131714
Katsausartikkeli
Nina Väkeväinen
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131715
Essee
Identity versus Alterity in Ernő Szép’s Emberszag (1945)
Anssi Halmesvirta
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131716
Kirja-arviot
Ristiriitainen Aleksanteri: tietokirja sankarimyytin käytöstä ja tulkinnoista
Kirsi-Maria Hytönen
Arvio teoksesta Peltonen, Jaakkojuhani. Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti. Gaudeamus. 2021. 264 s. ISBN 978-952-345-114-8.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131717
Unkarilaisen historiapolitiikan liepeillä
Ville Häkkinen
Arvio teoksesta Barta, Róbert, Róbert Kerepeszki, Krzysztof Kania & Ádam Novák eds. Trianon 1920–2020. Some Aspects of the Hungarian Peace Treaty of 1920. University of Debrecen. 2021. 254 s. ISBN 978-963-490-129-9.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131718
Kulje kanssani, minun ehdoillani
Iida Kalakoski
Arvio teoksesta Räsänen, Tuomas & Nora Schuurman toim. Kanssakulkijat. Monilajisten kohtaamisten jäljillä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2020. 402 s. ISBN 978-951-858-225-3.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131719
Petri Karonen
Arvio teoksesta Keskisarja, Teemu. Hattujen sota. Kustannusosakeyhtiö Siltala. 2022. 271 s. ISBN 978-952-388-054-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302141748
Parantamisen monimuotoisuutta tarkan linssin läpi
Saara-Maija Kontturi
Arvio teoksesta Kananoja, Kalle. Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950. Kuhnekylpyjä, sähköä ja suggestiota. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2021. 302 s. ISBN 978-951-858-271-0.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131720
Tuhti ja tasokas paketti kansakunnan kokemisesta
Karoliina Puranen-Impola
Arvio teoksesta Kivimäki, Ville, Sami Suodenjoki & Tanja Vahtikari toim. Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, 1800–2000. Palgrave Macmillan. 2021. 392 s. ISBN 978-3-030-69881-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131721
Pohjoisen peruukkikulttuurin nousu ja tuho
Leena Rossi
Arvio teoksesta Vilkuna, Kustaa H. J. Liiat hiuxet: Miesten muodin kulttuurihistoria. Teos. 2022. 358 s. ISBN 978-952-363-233-2.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131722
”Mun suku on, tota, juurikin Viipurista” – Kolme diasporan sukupolvea
Marja Vuorinen
Arvio teoksesta Grünthal, Satu & Kristiina Korjonen-Kuusipuro toim. Diasporan Viipuri. Muistojen kaupunki sotien jälkeen. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura. 2020. 353 s. ISBN 978-952-69280-7-4.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202302131723
